Tämä kaupunki

Tänäänkin olen kummastellut tätä kaupunkia. Se on harmaa eivätkä ihmiset ole iloisia. Muutaman mummon kanssa olemme vaihtaneet hymyjä. Teinit ovat kaikki samannäköisiä, äänekästä massaa, josta huokuu typeryys ja hyväksytyksi tulemisen tarve. Kaupungissa haisee.

Rullaluisteluun tämä kaupunki vasta kamala onkin. Koko kevään olen odottanut, että hiekoitus pyyhitään kävelyteiltä ja kuunnellut, kuinka putsiputsikoneet metelöivät korttelissa. Innoissani, täydellisessä erehdyksessä, lähdin rullistelemaan kouluun, ja jo kotona ääni päässäni totesi, että kävellen olisit jo perillä. Oli erilaista, erikoikoista ja eritasoista laatoitusta, huonokuntoista asfalttia, märkää asfalttia, multaista asfalttia, hiekkaista asfalttia, pelkkää hiekkaa, soraa, ylämäkiä, rotvallin reunoja, kaivonkansia ja kivisiä ojituksia. Koko koulumatkalla ei ollut yhden ainutta pätkää, jonka olisi voinut oikeasti rullistella. Kaiken huipuksi koululla ei ollut ketään, muut olivat tutustumasas Kiipulassa. Always alone.

Mutta nyt itää jo mansikatkin! ^^ Retiisejä on noussut vain kaksi, mutta ne eivät mahdu jakamaan samaa purkkia. Täytyy hankkia lisää kukkaruukkuja. 

Lähes täydellinen päivä

Aurinko paistoi pilvetömältä taivaalta ^^ keitin teet ja menin taas parvekkeelle onnellisena. Ulkoilutin kukkapurkkeja. Taas oli lisää itäneitä! Jopa Taukin kirsikkatomaatit kurkkasivat mullasta. Näin kesäni ensimmäisen kärpäsen. Se kuitenkin hukuttautui teekuppiini. Muisto siitä jäi valokuvaan.
Olen luvannut syöttää kullalleni herkkuja, joten rupesin leipomaan muffinseja. Tein omalla "sinne päin" -reseptillä taikinan. Ei ollut ruokasoodaa, leivinjauhetta, perunajauhoa eikä edes hiivaa, mutta muffinsit nousivat hienosti uunissa. Niille kävi kuitenkin samoin, kuin leivonnaisilleni yleensä, eli ne lässähtivät. Niistä tuli rumia, mutta hyviä!
Tein vadelma-valkosuklaamuffinseja, mustikka-valkosuklaamuffinseja ja mustikka-karpalo-vadelma-kerrosmuffinseja. Osan päällystin valkosuklaakuorrutteella, johon lisäsin makua Irish Cream -siirapilla. Se näyttää kinuskilta, mutta sitä inhoan.
Kesäpäivä olisi ollut täydellinen, jos joku olisi niitä vielä tullut maistamaan, mutta eihän sitä vielä liian onnellinen saa olla, onhan vasta maaliskuu.

Parvekekesä

Teippasin tervetuloakyltin oveen

Koulussa käsipaperiteline

Kesä kävi tänään parvekkeella, kuumotti sisälle oikein kunnolla. Kyllä kohta kasvit itää! Taukin ruusukaalit olivat ainakin nostaneet päänsä mullasta. Ihana päivä, auringossa lekottelua. Nauttiessani kesäparvekkeella huomasin myös, että täällä kaupungissa on lokkeja! Niiden äänet täydensivät kesäpäiväni. Nyt illalla tosin huomasin, että Myttyset pelkäävät niiden huutoa.

 Vaaleanruskeana kotiin tullut Hulina on saanut lisää pigmenttiä. Vaaleanruskeaa siitä on enää häntä ja otsa, muuten se on tullut äitinsä väriseksi harmaanruskeaksi. Hulina on ollut myös kaikkein sosiaalisin. Vielä kaupassa yliaktiivinen Vilinä on on rauhoittunut, ja ujostelee muita enemmän. Sillä on jokin pesänrakennusvimma meneillään, se kulkee heinätukko suussa pitkin terraariota ja vie pesäputkeen, jonka Taukki sai postissa. Tyttäret tosin tappelevat aina hiekkalaatikossa, joka muuttuu todelliseksi nyrkkeilykehäksi, kun molempien on päästävä samaan aikaan kylpemään. Ne todella seisovat takajaloillaan ja työntävät toisiaan laatikon seiniin. Luulen, että Hulina on voittanut hierarkiassa Vilinän.

Telma on häirikkö. Se jää kulmiin jumittamaan ja raapimaan, ja penkoo kaikki purut, joten käytävät ovat pelkän lasin päällä ja pesän ulkopuolella on valtaisat purukeot. Joku on myös purrut poikki tikapuiten ylimmän puolan. Heinät tytöt ovat piilottaneen pesäkoloihinsa. Eilen löytyi myös minttukiekko, jonka joku oli jo ensimmäisellä viikolla piilottanut. Telma oli tänään pitkällä visiitillä olohuoneessa, ja viihtyi sosiaalisena vieraan kädellä.

Kaikki ovat uteliaita, ja seisovat usein keskellä terraariota katselemassa. Ne myös pelästyttelevät toisiaan. Kun yksi saa jonkin vimman juosta piiloon, pelästyvät kaksi muuta ja juoksevat myös karkuun. Kohta Telma jo kurkistaakin putkesta, ja ihmettelee, mikä vaara nyt muka oli. Eivät ole vielä oppineet, ettei kotona tarvitse pelätä.

Mutta yhtä en ymmärrä. Telma on edelleen isoin, ja voi olla, etteivät tytöt siitä enää kasva. Kun Telma potkii kaikki purut pois, jää juomapullo aina huonosti. Joko sen alle on kasattu purua niin paljon, että vesi valuu pullosta, eikä siitä pääse juomaan, tai sen alta on kadonnut kaikki puru, eikä tytöt enää yletä juomaan. Saan joka päivä siirtää pulloa ja etsiä ruokakupin.

Eilen jatkoin istuttamista. Tänään multaan pääsivät persilja, leijonankita, kesäharso, rucola, basilica Dark Opal ja maustebasilica, lehtisalaatti, jääsalaatti, sitruunamelissa, kukkakaali, avomaakurkku ja punavalkoinen retiisi.

Ikkunalaudalle ei enää mahtunut, sillä siellä oli ennestään myös Taukin ruusukaalit ja kirsikkatomaatit, joten työnsin pirttipöydän sen jatkoksi. Siihen mahtuivat, ja pöytä oli heti enemmän käytössä. Myös Taukkia miellytti uusi järjestys.

Kaupunki-istutusta

Pöydän ollessa viekoittelevasti auringossa, innostuin siivouksen sijaan maalaamaan. Yllätys yllätys. Ensin maalasin perinteiselle paperille koivuja ja alennuksesta ostettujen taulujen päälle valkoisen maalauspohjaksi, mutta kohta jo maalasin akryylimaaleilla parvekkeen hyllykköä. Se sai hyllyjensä reunaan vihreät raidat.

Maalia riitti, joten valkoinen kukkaruukkukin sai uuden värin. Sitten innostuin maalaamaan raidat pitkään parvekelaatikkoon. Tämän jälkeen olin puhki, ja suunnittelin nukkumaanmenoa.

Hieman kahdeksan jälkeen tehdessäni mustikkamaitoa, muistin, että menenkin saunaan!
Kiiruhdin mustikkamaidon kanssa saunaan. Se oli yllättävän hieno, niin kuin kaikki tässä taloyhtiössä. Rentouduin isossa saunassa, ja mikä luksus se olikaan yksin. Saunan jälkeen maalasin vielä naapurille kiitoskortin saunavuoron lainasta. Päiväni oli täydellinen, ja se on kiva jakaa teille.

Kierrätystä

 Vilinä työnsi juuri päänsä terraarion lasikaton alta o.O Täytyy teipata se kiinni, ettei se bodari saa toistekin kantta nostettua. Öitä.

Omena opettajalta

Tänään kävi niin hassusti, että opettaja antoi minulle omenan!

Syykin siihen on hiemann erikoinen. Ryhmätentissä ihmisen psykologisesta kehityksestä minua rupesi huippaamaan, eikä siihen auttanut leipä tai vesi. Opettaja antoi sitten minulle omenansa, jotta se edes nostaisi verensokeria. Ei auttanut sekään. Mitään selitystä ei löytynyt. Olo oli muuten ihan normaali, paitsi että päässä pyöri. Se vain jatkui, vaikka makasin lattialla kesken tentin :D

Kotiin päästyäni tein hieman vaativaa tutkimustyötä, eli googlasin, ja tulin tulokseen, että huimaus oli korvaperäinen. Tuli heti mieleen eilinen ilmapalloepisodi. Oli vissiin isompikin pamaus kuin kuvittelin. Tässä sitä nyt edelleen pyöritään.

Värjäsin illalla hiukseni uudella Olia-tuotesarjan punaisella. Väristä tuli loistava, kaunis syvä punainen, valitettavasti, sillä pidin oranssihtavista hiuksistani :3 Muuta kehuttavaa purkissa ei sitten lienekään. Täysin tekopyhänä valitan kolmannen purkin olevan täysin ylimääräistä tuhlausta, ja paketti sen pystyssäpitämiseen liian heppoinen. Nimimerkillä Oli(a) lattialla. Jostain syystä päässäni aiheutui myös merkillinen reaktio, sillä hiusteni pituudet ja latvat lämpenivät! Se meni kuitenkin ohi melko pian. Hiukset jäivät kahdesta hoitoainekerrasta huolimatta karheiksi, vaikka mökön piti olla ah niin super hoitava, joten otin käyttöön oman hoitoaineeni. Väriä valui vielä puolen tunnin suihkun jälkeenkin, joten kyllästyin ja huijasin, ja kuivasin hiukset punaiseen pyyhkeeseen.

Maalasin oveni

Ja ihan by the way, olen maalannut upean walk in -vaatekaappini oven akryyli- ja vesiväreillä :D Kuvasta taisi tulla hieman japanilaisvaikutteinen kirsikkapuu. Vaatekaappi on walk in, koska se oli tyhjänä niin iso, että pystyin kävelemään sinne.

Taukki toi tänään 45 litraa multaa! Nyt on mullan alla kirsikkatomaatin ja ruusukaalin siemenet. Huomenna istutan loput siemeneni. Taukilla on vielä lisää kukkiakin. Tulee hieno parveke meille!

Minut meinattiin aamulla myöskin murhata. Yksi auto noudatti liikennesääntöjä, ja päästi minut ja pyöräilijän ylittämään katua suojatiellä. Muut eivät sitten enää osanneetkaan, vaan oikealta kaistalta painoivat ohi kaksi autoa. Onneksi pyöräilijä talutti pyöränsä, kuten kuuluukin, pyöräillen hän olisi ehtinyt alle. Idiootti on se, joka ei ajattele ajaessaan.

Ah, vapaapäivä

Ihanaa! Vapaata ja ensimmäinen kesäpäivä, joten pistin hameen päälle.

Aloitin istutusprojektin, mutta multa loppui heti kesken. Mullassa on nyt mansikat, maustekranssi ja vissiin ruohosipuli. Purkitkin loppuivat kesken, mutta sopiihan sitä soveltaa. Kannoimme Taukin kanssa varastohyllyn parvekkeelle, jotta saamme kaikki kasvit kasvamaan ulkona.

Aloitin myös niinityön. Löysin "Pomputus ilmapalloja", joista ensimmäisen puhkaisin valtavan pamauksen kera. Korvanjuuressa kun sen tein, himmeni kuulo siitä hetkeksi. Nyt toisen pallon ympärillä on jo yksi niini liimattuna! Hurraa, Silvalla on pitkäjänteisyys kohdallaan. Oikeasti jouduin lähtemään viemään autoa.

Tänään unohtui ensimmäisen kerran avaimet. Juuri kun oli päässyt vanhemmilleni, sain soiton, että Taukki seisoo ulkona sälekaihtimenmittaajan kanssa, ilman puhelinta. Taukin äiti kävi hakemassa minun avaimeni, ja vei ne Taukille. Taukista paljastui tänään myös järkyttävä piirre: hän katsoi Salkkareita olohuoneessa! Sulkeuduin huoneeseeni sitä kuulemasta.

Taukki oli varannut pyykkituvan, ja pesi ensimmäisen koneellisen äitinsä avustuksella. Pyykkitupa on loistava! Se on ilmainen ja laitteet salamannopeita. Peko Matic 10 ja Peko Center 40 *sydän, joka sekoittaa tekstini HTML:ksi* So Retro, niin kuin kaikki meillä! Seinällä olivat kellastuneet käyttöohjeet. Laitoin koneen kahdeksalta pyörimään, linkosin vaatteet ja kohta haen ne kuivaushuoneesta. 60-luku rulettaa.

Eilen oli ensimmäinen ohjaus koulun puolesta.. Opetimme kakkosluokkalaisia tekemään animaatiota. Illalla kävin pitkästä aikaa improtreeneissä. Oli ihana parituntinen, hirvittävää häröpalloilua ja kikatusta ja kihertelyä, niin rentouttavaa. Koko päivän soi päässä Icona Popin I Love it. Koko päivän.

Mutta nyt... Esittelen teille kepakkoperhe Myttysen!

Myttsten koti, 120 litrainen terraario

Siskokset Hulina ja Vilinä Myttynen

Hulina ja äiti Telma Myttynen

Hulina Myttynen