Paperia, paperia, nättiä

 Tämän aamun herätys oli melko kummallinen, mutta nyt on hyvä paikka tehdä pieni postaus viime päivien puuhista. Sain idean, ja se oli pakko toteuttaa saman tien :) Samalla opiskelin nukkekodin tapiseeraamista, sillä olin suunnitellut käyttäväni samaa tekniikkaa seinäpaperien liimaamiseen.

 Tässä on tylsiä laatikoita Ikeasta, ja vanha aarrelaatikko, jonka olen lapsena "meri-kautenani" korisetellut Decoupage-tekniikalla serveteillä. Hieman kulunut aihe sai nyt lähteä uuden tieltä.

Decoupage-lakka oli kiinnittänyt servetin melko hyvin, joten tylsytin yhden kirurginveitsen terän rapsuttamalla kuvia pois. Ensimmäiseen laatikkoon (oikea yläkulma) sai jäädä sellaisenaan uuden paperin alle, eikä se näkynyt läpi paperin kuivuttua.

 Maalasin erikeepperivedellä paperin suoraan laatikkoon. Paperi oli ohutta scrapbook-paperia, ja se toimii hyvin. Jätin reunoihin kääntövaraa, jotta niistä tulisi siistit, mutta kuivuttuuan kaikki laatikot näyttivät siisteiltä, ja tekniikkavaihtelut olivat lopulta turhia. Kokeilin silti seuraavaan laatikkoon toista tapaa, ja leikkasin vain laatikon päädyn kokoisen paperin. Se oli helppo kiinnittää, keskeltä reunoja kohti maalaten. Kolmannen laatikon maalasin ensin liimalla, ja laitoin sitten vasta paperin päälle. Tämä tuntui sopivan parhaiten.
 Laatikon kylkiin käytin kahta hieman paksumpaa paperia, ja ne piti maalata ennen asettelua myös takapuolelta. Kuivuessaan laatikot näyttivät vielä aika rujoilta, ja jätin ne yöksi kuivumaan. Aamulla viimeistelin laatiko.


Liima jättää paperin päälle kuin pienen suojaavan kalvon, joka suojelee sitä auringossa haalistumiselta ja repeämiseltä. Liima suojaa myös lialta, tosin sitä ei voi pyyhkiä märällä rätillä. Liimakerros on kuitenkin helppo paikata, ja paperi vaihtaa, jos sille jotain sattuu.
 
Tällainen siitä tuli! :) Piiloonjäävä kylki on sininen, ja siinä lukee kaikenlaisia suloisia sanoja.






Illalla väkäsin myös liitutaulun  vähän nätimmäks.

Ja seuraavan työn kimppuun! Kärsineet foliot pois ja nättiä kukkapaperia tilalle.







Kasvatin äidille kestävämmän pionin serveteistä. Tuli tilaus kokonaiseen pionikimppuun ;)

Myttyset nukkuvat nykyisin juomapullon alla terraarion kulmassa, näkyvillä :) Vilinä on jossakin Hulinan ja Telman alla.

Tunnelmointia

Minun ja papan vihdat

Vitsakseni, vastahakseni

saunasulostuttajani

yläkuun raudus

on juhannus autus

Ja juuri tanssittiin Juhannustanssien Kesäillan valssi! Pistäppäs soppaan pippuri, ettei se soppa happane.... ;) Pappa keittää tuoreita perunoita, se on papan bravuuri. Ronskin sipulinen mureke on jo valmis. Tuoretta tilliä papalla kasvaa takapihalla. 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Viime viikolla oli Hämeenlinnassa taas häppeninkiä. Hämptönin ensimmäinen Zombie Walk, johon osallistui muuan kolme tyttöstä, Mawwi, Crayon ja minä.

Hassu juttu siinä oli se, että Mawwin kanssa tunsimme entuudestaan HAMKin improkurssin kautta, ja Crayoniin tutustuin rooli- ja fantasiapelikurssin huipennuksessa, Klaani-larpissa. Crayon kertoo siitäkin enemmän blogissaan. Crayonin blogi on pääasiassa kynsiblogi, ja Mawwi on lukenut sitä muutaman vuoden, bloginsa intressinä myös kynsienlaitto, ja tapasivat ensimmäistä kertaa Crayonin luona ennen zombeilua :D Avoimia ihmisiä ovat ystäväni. Crayon on myös elokuussa järjestämässä Tutun ensimmäistä Zombie Walkia.

Crayon oli balleriinazombie, Mawwi hyvin paiseinen goottizombie ja minä hukkunut. Cayonin ja Mawwin auenneen nahan oli Crayon tehnyt nestemäisellä lateksilla, ja minun märät hiukset oli Crayon loi kaatamalla niihin kookosöljyä! :D tuoksu oli hyvä, mutta viileässä säässä hiukset kovettuivat. Pois öljyn pesin fairyllä...

Mawwin blogi, Lihisbingo.

Mawwin Zombie Walk -postaus, featuring Crayon ja Silva.

Crayonin blogi, Colouring my life. Viimeisin postaus Crayonin valmistautumisesta Klaani-larppiin.

Keittiöpuuhastelua

Nytpä aloitan kokkailujeni julkistamisen! Olen surkea lukemaan mittoja, minulla ei koskaan ole tarvittavia aineksia, vain päähänpistoja, ja sellaisen sattuessa on leivottava nyt ja heti, eikä lähdettävä kauppaan. Tämän seurauksena on syntynyt jos jonkinlaista sotkua ja joskus ihan herkkujakin :)
Tässä tulee Kokeilukeittiö! (Varoitus! Ei sovellu uusavuttomille, esim. jenkeille. P.S: omalla vastuulla)


Sileät valkosuklaa-daimkuppikakut n. 12 kpl

Kullalle, koska rakkaudella leivottuja

Daim-rakeita
valkosuklaata
vehnäjauhoja
sokeria
2 kananmunaa
leivinjauhetta
perunajauhetta
(olikohan enää muuta...)

Vatkaa munat ja sokeria vaahdoksi, lisää vehnäjauhoa, perunajauhoa ja leivinjauhetta. Sekoita. Lisää vettä, koska tuli liian paksua.

Kaada kakkupapereihin. Älä kaada liikaa, koska tulee muuten uunissa yli. Muffinsivuoka, jonka sain tuparilahjaksi yläkerran okolta, jolta ostin sohvani, pelasti tällä kertaa. Viime kokeilulla kuppikakut levisivät pellille.

Ripottele Daim-rakeita joukkoon. Säästä jokunen koristeeksi ja erikseen syötäväksi.

Pistä uuniin ja ota pois kun kypsiä.

Sulata  valkosuklaata ja värjää se oudon väriseksi. Levitä hieman jäähtyneiden kakkujen päälle. Koristele, ennen kuin suklaa jähmettyy.

Tarjoa onnekkaille!


 
Todellinen sekasipulileipä
 
kuivahiivaa
suolaa
valkosipulijauhetta
paahdettu sipulirouhetta
tuore maustekrassia
tuore ruohosipulia
ruohosipuli-tuorejuustoa
yrttiöljyä
ruisjauhoja
vehnäjauhoja
soijajauhoja
perunajauhoja
spelttihiutaleita
kaurahiutaleita
purkkiin kerättyjä murut ja muut kuivat leivät


Sotke ihan kaikki yhteen, mielellään sauvasekoittimella. Vaivaa ja jätä nousemaan. Paista.

Tarjoa kokeilunhaluisille, nälkäisille ja uhkarohkeille. (Oikeasti ihan hyvää, kova pinta ja murentaa paljon.)

Lundby of Sweden Renovation

Papalla on ollut koko lapsuuteni vanha 70-luvun Lundby Gothenburg -nukkekoti. Se on kalusteineen kulutettu moneen otteeseen, ja aina olen haaveillut sen laittamista nätiksi. Aurinko on haalistanut sen tapetit ja liima kuivunut neljässäkymmenessä vuodessa niin, että katosta taloa nostaessani katto irtosi. Muovireunus katossa oli halkeillut, ja pistin sen kokonaan poikki ja roskiin.

Talossa on kiertänyt kuparilangalla sähköt, ja tapetti talon takana on tummunut niiden kohdalta. Remontoituun taloon ei toistaiseksi ole tulossa sähköjä. 

 

 Etureunan muovikehikko oli ilmeisesti ainut, mikä piti taloa enää koossa. Kun irrotin sen, kaikki seinät alkoivat irtoilla kuin itsekseen. Liima oli kivikovaa.

Seinä- ja lattiapapereiden irroittaminen osoittautui haastavaksi urakaksi. Paperi on ohutta, ja se on liimattu kunnolla kiinni. Niistä mitään ei jää jäljelle, koska mikään ei ole siinä kunnossa, vaikka osa kauniita ovatkin.

Kahden päivän remontin jälkeen talo on nurin

Mawsuja

(Teksi jo kerran eilen julkaistu, jälleen ongelmia bloggerin kanssa)
Olette varmaan kuulleet hulluista kissanaisista... Minä en ole sellainen, vaan hullu jyrsijänainen! :D Makuuhuoneeni on valloittanut häkkien meri ja joka paikassa on purua. Sain kesäksi kolme hoitolasta lisää.

Luokseni tuli eilen Turusta asti kolme pientä tyttömarsua, Hulda-neiti, Liina ja Penny. Ei tarvine sanoakaan, että hulina huoneessani meni aivan vallattomaksi, kun pojat tajusivat, että naapureiksi on tullut tyttöjä.

Tytöt kotiutuivat yllättävän nopsaan, ja häkkien löydettyä paikat päästin tytöt häkistä. Pojat olivat tässä vaiheessa paniikissa omassa lomahäkissään, rintarinnan heinäkaukalon alla. Tytöt eivät arastelleet, joten päästin Taunon lattialle. Siitähän se häppeninki sitten alkoi.

Tauno heitti nurkkaan kaikki ujostelunsa, ja ahdisteli erityisesti Pennyä. Kun Tauno jatkoi tutustumisyrityksiä turhan holtittomasti, ja Liinaa ja Pennyä häiritsi sen innokkus, laitoin Taunon isoon häkkiin rauhoittumaan. Ei rauhoittunut, vaan söi kaltereitaan tarmokkaasti.

Reino osoittautui hieman maltillisemmaksi, mutta ihan yhtä innokkaaksi. Arka pikku-Liina kurisi aluksi jopa hieman takaisin, mutta Reino pääsi myös pikapikaa häkkiin Taunon kanssa. Ainoastaan Hulda-neiti pyöri rauhassa tutkimassa huonetta, ja kävi kaikki nurkat läpi. Annoin tyttöjen hääräillä lattialla rauhassa vielä tovin.

Tauno ja Reino eivät kuitenkaan enää sopineet samaan häkkiin. Tauno vaati Reinolta liikaa läheisyyttä, ja kurinoitten välillä kävi kiljunta ja tappelu. Reinon siirsin lomahäkkiin, mutta pojat jatkoivat molemmat silti riehumista. Lopulta molemmat olivat rauhassa lomahäkissä, toisella puolella huonetta tytöt unohtaineina.

Kun Reino ja Tauno ovat tähän asti olleet säikkyjä ja sietäneet hyvin huonosti ihmisen liikettä, ei kumpaakaan kiinnostanut lattialla minun pyörimiseni. Pojat jopa kurisivat, kun rapsutin niitä! Tytöt opettivat siis samantien hieman rohkeutta pikku nössyköille :3

Tänään on jatkunut kutakuinkin samanlainen show poikien osalta. Voi ressukoita, kun eivät pääse mielihalujansa toteuttelemaan. Keksivät kuitenkin hauskan leikin: karuselli uudessa mökissä, ikkunasta sisään ja ovesta ulos.

Tässä on pikkuinen Reino

Tässä ei ihan niin pieni Tauno

Reino testaa uutta mökkiä

Kaunis hoitolapsi Penny

Ujo Liina-kulta

Reipas ja kuvauksellinen Hulda-neiti

Kesäkesäkesä!

Ilouutisia, perheenlisäystä! Viime viikolla sain kaveriksi kaksi abessiinialaista poikamarsu, Reinon ja Taunon! :3 ihanaa ^^ Pojat ovat kotiutuneet todella hyvin, mutta pelkäävät ihan suotta ja ihan liikaa ihmisiä. Myttysten kanssa pojat tulivat hyvin toimeen, tosin Telma totesi asiakseen parin tunnin tutustumisen jälkeen ruveta isottelemaan. Sai pikalennon terraarioon :D Parvekkeen salaattipuska on kutistunut uhkaavasti poikien saapumisen jälkeen.

Tällainen meni tänään ikkunan ali:

Sillä aikaa, kun en ole päivitellyt blogia, olen touhunnut kaikenlaista muuta kivaa, ja erityisesti viettänyt aikaa kullannuppuni kanssa. Suosittelen käymään Iittalassa naivistinäyttelyssä, oli tosi hyvä :) Tapahtumia on ollut riittävästi, mm. Hattulapäivät ja vanhojen autojen kokoontumisajot, ja Kesäloma Expressissä olin serkkun kanssa kuuntelemassa Haloo Helsinki!:ä ja ajelemassa avoautolla, kotikunnalla käväisemässä JVGn ilmaiskeikalla ja katsomassa katusählyturnausta, uimassa, pienellä metsäretkellä Tenholan linnavuorella ja extemporee-roadtripilla naapurikunnissa :D Bongattu reissulla kettu, valkohäntäkauriita, pari peuraa ja hirviäiti vasansa kanssa. Ei ole huonosti alkanut tämä kesä ei. Sama rumba jatkuu tällä viikolla!

Ja nyt kun netti toimii jotenkuten kohteliaasti, saatte kuvia:

Apparan uimahyppytorni

Taalainkoivu löytyi keskustasta

Aamu linnavuorella

30-luvun linja-auto