Herätys ja haaste Mymmlanilta

Piitkästä aikaa puikoissa! Ja heti taas ongelmia Bloggerin tekstinmuokkauksen kanssa... Kestäkää tämä rumuus. Taukki muutti pois ja Crayon muutti kissoinensa tilalle, joten huusholli on tätä nykyä tupaten täys ja melko vaaleanpunainen. Koulu alkoi ja sen haasteet saman tien. Sain tänään myös Mymmlanilta haasteen!

Haastetun bloggaajan tulee

    kertoa 11 asiaa itsestään

    vastata haastajan kysymyksiin

    keksiä erinäinen määrä uusia kysymyksiä seuraaville

    haastaa muutama blogaaja

1. Olen krooninen myöhästelijä. Kelloni ovat aina edellä, sillä ilman sitä myöhästyisin varmaankin poikkeuksestta aina. Aliarvioin matka-ajat ja oman nopeuteni toimia.

2.  Olen koukussa sokeriin, pisten ja amen.

3. Säästän rahaa Laosin matkaa varten. Pyrin ostamaan kaiken seteleillä, ja laitan kaikki vaihtorahana saadut kolikot isoon lasipurnukkaan.

4. Minussa on perfektionistin vikaa. Olen samalla siis sekä hygieniafriikki että erittäin epäsiisti henkilö. Jos en pysty, enkä pystykään, ylläpitämään siisteyttä, räjähtää tavarat lattialle.

5. Minusta on todella vaikea keksiä itsestäni mitään järkevää kerrottavaa. Kohta pääsen tosin vauhtiin, ja sitten ei riitä 11 kohtaa.

6. En halua valittaa turhasta, varsinkaan kylmästä. Telttayöt helmikuisessa Lapissa teki sen tehtävän, ja kummityttö Ugandassa saa miettimään, etten missään tapauksessa ole köyhä tai varaton, vaikka jään reilusti alle suomalaisen köyhyysrajan.

7. Viime aikoina olen harrastanut tuohtumista ja varsin tehokkaasti. Tuohdun liikenteessä, radiota kuunnellessa, uutisia lukiessa ja katukuvaa katsellessa. Harmittavinta asiassa on, että aion aina tehdä kaikelle jotain.

8. Minulla on ihan riittävä keskittymiskyky tarvittaessa, mutta vapaa-ajalla viiletän ja teen viittä asiaa samaan aikaan, tai unohdan sen hetkisen puuhan ja kokeilen uutta. Minulla on yleensä aina muutama prokkis kesken. Jossain. Lattialla, useimmiten.

9. Yritän olla syömättä lihaa! Eettinen valinta, se on kuitenkin ympäristöystävällisempää kuin lihansyönti, poislukien riista. Ehkä vähän myös kirpaisee tuotantoeläinten elämä...

10. En osaa tehdä vain itseni takia mitään vähemmän mieluisaa, esimerkiksi ruokaa, motivaatio ei riitä, vaikka pidänkin ruoanlaitosta. Se kuitenkin häviää kaikelle huupastelulle.

11. Tämän hetken haavelistalla on vasaradulcimer, pallonivelnukke(ja), kunnon kamera, kuulokkeet ja Laos♡

Mymmlanin kysymykset:

Miten syksy sinussa ilmenee? 

Alan haaveilla kaaosta ja villasukista, värimaailmaani vaihtuu murrettuihin sävyihin ja fiilistelen ruskassa syksyn tuoksua outo hymy naamallani.

Pikareissu kauppaan vai leivontamaratoni? 

Ehdottomasti pikareissu, en saa kaupassa kulumaan aikaa muuta kuin eksymällä, mitä teen kaikissa nykyisissä vakkarikaupoissani varmaankin vielä toiset puoli vuotta...

 Milloin ihminen on mielestäsi aikuinen? 

Öö... Silloin, kun siltä loppuu kyky olla ajattelematta.

 Kuinka kauan on "vielä vähän aikaa"? 

Se on kymmenen minuuttia.

 Meneekö päivä pilalle jos aamulla on maito loppu? 

Ei, mutta jos kokista ei löydy, niin prkl... Ei vaan, vaihdoin kolan teehen.

Jos saisit kutsun Linnan juhliin, menisitkö? Miksi/miksi et? 

Riippuu varmaankin syystä, miksi minut on kutsuttu ja istuvasta presidentistä.

Mikä on mielestäsi "laaatuaikaa"? 

Kun saan olla ilman pakollista suorittamista. Varmaankin aina, kun saan olla kultani tai kavereideni kanssa. 

Maailman parasta kanaa

Haluatko tietää, miten helposti teet maailman parasta kanaa? Näin:

Kanaa
Hunajaa
Currya
Garam/Tikka Masalaa
Mustapippuria
Broilermaustetta

Lämmitä pannu ja sulata siinä reilusti hunajaa. Paahda kevyen ruskeaksi ja lisää runsaasti mausteita. Lisää kana, sekoita, paista. Voit jättää kanan muhimaan kannen alle ja marinoitumaan, nam.

Täydellinen suklaajuoma

Kuohukermaa
Sokeria
Suklaata
Maitoa

Kaada isoon mukiin desi kermaa. Lisää sokeria.

Paloittele suklaa kulhoon ja laita mikroon. Laita saman tien puolitoista minuuttia täydellä teholla.

Syö palanut suklaa.

Paloittele suklaa kulhoon ja laita mikroon. Sulata 15 sekuntia kerrallaan ja sekoita joka välissä.

Vatkaa kermaa mukissa ja kaada suklaa sinne.

Täytä loppumuki punaisella maidolla. Lisää kaakaojauhetta maun mukaan. Jatkojalosta lopusta kermasta täydellinen kuorrute juomasi päälle, ja raasta vielä suklaata päälle.

Vetäydy riippumattoon ja syvenny hyvään kirjaan. Nauti täydellisen pehmeästä makuelämyksestä, jossa on n. 15 prosenttia rasvaa, ja energiaa ja sokeria kolmen päivän edestä.

Käy vaa'alla. Lihoit juuri noin neljä kiloa. Voit hyvin paastota seuraavan päivän, koska ei tee mieli yhtään mitään.

Poneja ja pannaria

 Eilen kävimme mönksällä kaupassa hakemassa jäätelöä, ja söimme matkalla amppari- ja murkkujätskit, kuten lapsena teimme mummun kanssa. Mummun kanssa tosin vain käveltiin kauppaan.

Ponit hoideltiin ja laitettiin varjoon syömään ruohoa, tässä muutama kuva Kertusta ja Kanelista.

Serkku sattui saamaan kuvan Kertusta ihmettelemässä minua :)

Tämä päivä on ollut tosi mukava, mutta huippuhetki on ehkä kuitenkin ollut hetki, jolloin heräsin lopullisesti. Keittiöstä kuului kolinaa, ja "Ittu stana ittu!". Keittiössä haisi hieman palaneelta, serkku oli tekemässä aamupalaksi pannaria ♥ Puolet siitä oli kuitenkin kaatunut uunin pohjalle ja alkanut paistumaan. Tovin siivoilun jälkeen toinen yritys. Sitten hän huomasi sen menneen vinoon. Suoristus, ja sitten alkoi sujumaan.

Sitten pannari paloi.

Se osa, mikä ei mustunut, oli kuitenkin hyvää :) Loput päätyi koirille, jotka eivät myöskään valittaneet.

Lannanluontien jälkeen teimme taas pienen lenkin ratsain, niin että serkku ratsasti Leevillä ilman satulaa, ja minä pikkuisella Kanelilla ♥ Shettiksillä ratsastaminen on lapsuuteni hevoslehden mukaan "harvojen herkkua", ja minä olen niitä onnekkaita, jotka vielä parikymppisenä voivat siitä nauttia. Kaneli köpötti pikku jaloillaan, ja minä pelkäsin sen kompastuvan. Ensimmäinen ravi oli niin pompottavaa, että jo pohdin, etten ravaisi sittenkään toiste. Koitin sitten keventää, eikä siitä ollut mitään hyötyä, tahdissa oli mahdoton pysyä! Kanelia oli aluksi vaikea saada liikkeelle, mutta pian se innostui, ja olisi ravannut loppumatkan. Pari kertaa päästiin ottamaan muutama laukka-askelkin, ihanaa! ^^ Rastastuksen jälkeen pestiin kaikki koirat. Viiru oli kauhuissaan, kun Safis tuotiin märkänä takaisin, eikä meinannut millään suostua kävelemään oikeaan suuntaan.

Käytiin vielä Café Eugeniassa syömässä kanaa, ja aurinko paistoi!

Heppatytön unelma

Sellaista elämää elän tällä hetkellä :) Yksi lapsuuden haaveista, ja kenties hieman vanhemmankin, on täyttynyt: olen Västanfjärdissä hoitamassa hevosia, enkä ihan millä tahansa tallilla, vaan Rohaneilla, joka tekee mahtavia keskiaikasia turnajaisnäytöksiä, sen aikaa kun Ahvenanmaalla on Kustaa Vaasan päivät Kastelholman linnassa. Tulin serkkuni kaveriksi, ja hoidamme aamulla ja illalla hevoset ja koirat, ja muu aika nautitaan kesälomasta. Paikalla on neljä hevosta, kaksi ponia, kolme koiraa ja me.

Ensimmäisen kerran tutustuin Rohaneihin vuoden 2008 Hämeen Keskiaikamarkkoilla, jossa toimin heppatyttönä. Sitten taisin olla myös -10 markkinoilla ja viime vuonna osa-aikaheppatyttöilin Improsyhmä Suden keikkojen välissä. Keikat sujuivat muuten hyvin, ja pääsin kunnolla revittelemään ;) Markkinat jäivät kuitenkin hieman vajaiksi, koska Gitta kävi esityksen jälkeen vähän villinä, ja jätin jalkani kunnolla sen kavion alle. Tapaus sattui varsin pahaan aikaan, koska minun piti viikon päästä lähteä Lappiin viikon vaellukselle! :D Ensiaputeltan miehet olivat kummissaan, kun minä vain nauroin lompakko suussa, kun sattui niin perhanasti, ja vettä satoi. Jalkaan tuli kunnon sininen verikello, eikä koskaan ole mikään sattunut niin paljon. Lähdin sitten Juoppo-Eevan kyydillä päivystykseen. Röntgenissä ei näkynyt mitään, ja kuin ihmeen kaupalla se parani juuri parahiksi ennen vaellusta! Kyllä hieman jännitti :)

Näin ollen Rohanin hevoset ovat ainoa kontaktini hevosiin viime vuosien varrella, ja tänään pääsin ensimmäistä kertaa melkein kymmeneen vuoteen ratsastamaan! ♥ Suokki Leevi olikin jo vanha tuttu. Serkkuni otti metsäretkelle talutukseen mukaan shettikset Kanelin ja Kertun, mutta siitä ei tullut yhtään mitään, ja kolmikko kääntyi jossakin välissä takaisin. Leeviä häiritsi paarmat, ja se yritti muutamaan otteesen juosta niiltä karkuun. Mieli olisi tehnyt vähän ravata, mutta ei se nyt käynyt :) 

Paikalla on myös upea Alecto, Poju ja Pipetti, sekä koirat Viiru, Uhtu ja Safis, ja miljöönä kaunis maalaismaisema keskiaikasin höystein. Sanoisin, että mukavaa elämää.

Hömpän hömppää ja murinaa mediasta

Voii vitsit mä olen ihan rakastunu! ;)

Ahvenanmaan reissu oli aivan ihana ja Brändö! ♥ Sää suosi ja kaikkialla oli kaunista, ainakin melkein kaikkialla. Kukkia oli hirveästi! Samoin isoja etanoita, pikkuriikkisiä simpukan ja kotilon kuoria ja Kuhankuonolla sammakoita. Hiukkasen sateli yksi aamu ja taisi olla melkein koko ajan vastatuuli, mutta siitä viis.Tein vikana iltana 20 kukan seppeleen, jotta olisin nätti kesätyttö :)


Lokki kävi syömässä lautaselta. Lintu seisoi puhelinlangalla. Laguunissa oli 40 kyhmyjoutsenta. Kaikki tienpientareet olivat täynnä ihania metsämansikoita. Söin niitä, vaikkei olisi ehkä kannattanut.

Näin myös elämäni ensimmäistä kertaa automaattisen ruohonleikkurin. Se mörisi pitkin nurmikkoa ja poukkoili sinne tänne, kun se törmäsi esteeseen. Hauska kaveri.



Olin muutaman päivän lähes täydellisessä tiedottomuudentilassa koskien mantereen uutisia. Ja sitten tulin ihanalta rakkaussaarelta kotiin ärsyyntymään uutisvirrasta. Miksi ihmiset haluat käyttää sellaisen lehden nettipalvelua, joka otsikoi nykyään jo kaiken vähänkin epävirallisen kunnon 7 päivää -tyylillä "Tämä jokaisen tulisi tietää", "Oletko jo törmännyt tähän ilmiöön?" "Outo näky keskellä päivää: Katso kuva!" ? Argh totta tosiaan. Tämän päivän totaalinen top oli toimittajan tyhjäpäisyyden multihuipentuma Savon Sanomissa: anteeksi vain Anu Korhonen, että näin julmasti kritisoin asiatonta tekstiäsi. Sysään vastuun kuitenkin lehden päätoimittajalle, jonka työnä kuvittelen olevan lehden linjan pitäminen vastuullisena mediana. Korhosen otsikko Mies muuttui homosta alkoholista uskovaikseksi perheenisäksi - "Se oli uskomaton tilanne" kertoo erittäin selkeästi koko sensaatiohakuisen roskan sisällön. Eihän media koskaan ole millään tavalla riippumaton tai puolueeton, mutta tämä on jo todella aika räikeää propagandaa. Jos kyseessä ei olisi sanomalehti, pitäisi tätä pahana trollina, enkä provosoituisi moisesta roskasta. Mutta ah. Varsinainen niksipirkkakin lehden toimittajista löytyy: uusavuttomille ei ehkä tule itse mieleen, vaikka muutaman kymmenen kertaa sen kolapullon siihen kassalle kaataa, että ne kannattaa laittaa jo valmiiksi makuulle. Onpa hyvä, että joku sen savolaisille kertoo, jos siellä päin ei olla vielä moista muuten hoksattu.
linkki

Kotona oli myös pikku pirpanat valmiina valittamaan ruokakupin tyhjyydestä :) Mörsösten ohella vastaanotti kerrostaloasuntoon varsin vahva navetan tuoksu. Onneksi olen niin väsynyt, ettei hajuhaitta estä minua nukkumasta. Myös Taukki oli palannut retkiltänsä kotiin. Samaa huoneistoa asuttaessamme olemme viimeisen kuukauden aikana törmäneet jo kolme kertaa! :D

Törmäsin Turussa

Paperia, paperia, nättiä

 Tämän aamun herätys oli melko kummallinen, mutta nyt on hyvä paikka tehdä pieni postaus viime päivien puuhista. Sain idean, ja se oli pakko toteuttaa saman tien :) Samalla opiskelin nukkekodin tapiseeraamista, sillä olin suunnitellut käyttäväni samaa tekniikkaa seinäpaperien liimaamiseen.

 Tässä on tylsiä laatikoita Ikeasta, ja vanha aarrelaatikko, jonka olen lapsena "meri-kautenani" korisetellut Decoupage-tekniikalla serveteillä. Hieman kulunut aihe sai nyt lähteä uuden tieltä.

Decoupage-lakka oli kiinnittänyt servetin melko hyvin, joten tylsytin yhden kirurginveitsen terän rapsuttamalla kuvia pois. Ensimmäiseen laatikkoon (oikea yläkulma) sai jäädä sellaisenaan uuden paperin alle, eikä se näkynyt läpi paperin kuivuttua.

 Maalasin erikeepperivedellä paperin suoraan laatikkoon. Paperi oli ohutta scrapbook-paperia, ja se toimii hyvin. Jätin reunoihin kääntövaraa, jotta niistä tulisi siistit, mutta kuivuttuuan kaikki laatikot näyttivät siisteiltä, ja tekniikkavaihtelut olivat lopulta turhia. Kokeilin silti seuraavaan laatikkoon toista tapaa, ja leikkasin vain laatikon päädyn kokoisen paperin. Se oli helppo kiinnittää, keskeltä reunoja kohti maalaten. Kolmannen laatikon maalasin ensin liimalla, ja laitoin sitten vasta paperin päälle. Tämä tuntui sopivan parhaiten.
 Laatikon kylkiin käytin kahta hieman paksumpaa paperia, ja ne piti maalata ennen asettelua myös takapuolelta. Kuivuessaan laatikot näyttivät vielä aika rujoilta, ja jätin ne yöksi kuivumaan. Aamulla viimeistelin laatiko.


Liima jättää paperin päälle kuin pienen suojaavan kalvon, joka suojelee sitä auringossa haalistumiselta ja repeämiseltä. Liima suojaa myös lialta, tosin sitä ei voi pyyhkiä märällä rätillä. Liimakerros on kuitenkin helppo paikata, ja paperi vaihtaa, jos sille jotain sattuu.
 
Tällainen siitä tuli! :) Piiloonjäävä kylki on sininen, ja siinä lukee kaikenlaisia suloisia sanoja.






Illalla väkäsin myös liitutaulun  vähän nätimmäks.

Ja seuraavan työn kimppuun! Kärsineet foliot pois ja nättiä kukkapaperia tilalle.







Kasvatin äidille kestävämmän pionin serveteistä. Tuli tilaus kokonaiseen pionikimppuun ;)

Myttyset nukkuvat nykyisin juomapullon alla terraarion kulmassa, näkyvillä :) Vilinä on jossakin Hulinan ja Telman alla.