Näytetään tekstit, joissa on tunniste marsut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marsut. Näytä kaikki tekstit

lauantai 1. helmikuuta 2014

Terho

 Tässä on Terho!

Tauno sai tammikuussa pikkuveljen, Englannin crestin, joka sai nimekseen Terho. Terhon papereista löytyi sen syntymäkodin tiedot ja Terho onkin alunperin turkulainen Anaria's Simo ja syntynyt 14.10.2013. Toivoin sen auttavan Taunoa parantumaan, koska se on voinut laihasti Reinon kuolemasta asti.

Terho on nimensä mukaisesti todella terhakas. Se on pieni ja utelias, vaikka vielä vähän ujosteleekin. Syliin se on kova pissimään, varsinkin, jos vahingossa menee kutittamaan sen takapuolessa olevaa pientä valkoista läikkää...

Terho ostettiin Taunon kaveriksi ja Tauno vallan rakastui siihen. Laitoin Terhon ensin Taunon pikkuhäkkiin, jossa se juoksi päättömänä ympäriinsä, pelästytti Taunon, joka hyppäsi heinäkaukaloon, ja löysi lopulta puusillan alle turvaan. Kohta Taunokin juoksi sinne ja tuli aivan hiljaista.

Sitten Tauno tajusi, että sen häkissä oli juossut toinen marsu ja Terhon kyljessä se alkoi kurisemaan, kuin jo tuntisi kaverin. Terho ja Tauno olivat heti kavereita ja pölyn laskeuduttua laitoin niille isomman häkin.

Kun pojat olivat ensimmäistä kertaa olohuoneessa kävelyllä yhdessä, teki Terho varsinaisen katoamistempun. Tauno lähti keittiön kautta kotiin, mutta Terhoa ei näkynyt eikä kuulunut. Olin varma, ettei se ollut poistunut sohvan alta, mutta se ei ollut siellä. Tauno oli ilmeisesti hukannut myös Terhon, koska se lähti ilman sitä käymään tarkistamassa kissojen ruokakupin.

Aika kului ja entinen kämppikseni Taukki tuli käymään. Kolmistaan Taukin ja M:n kanssa etsimme Terhoa joka kolosta ja lokosesta ja aloin olla varma, että jos Terho on edelleen asunnossa, eikä kadonnut ilmaan, se on sohvan alla. Ei lattialla, vaan sohvan sisässä.

M nosti sohvaa ja minä kolusin, onko pohjassa mitään, minkä päälle Terho olisi voinut kiivetä. Ainoastaan sohvan jalat olivat kiinni pienessä levyssä, johon marsun ei pitäisi mahtua... Mutta sitten näin pienen kultaisen palleron vastakkaisella puolella levyn päällä nököttämässä. Terho oli ollut paikoillaan koko etsinnän ajan ja pääsi sylikyydillä kotiin, jossa Tauno jo odottikin.

Kerran Terho kiipesi sinne myöhemminkin, mutta nyt se on jo uskaltanut lähteä Taunon perässä tutkailemaan ympäristöä.

Taunoon Terholla on ollut valtava vaikutus. Kun koppiin tuli joku toinen jakamaan ruoat, täytyi Taunon pitää puolensa tai se saattaisi jäädä ilman. Pojat ovat syöneet hirmu hyvin ja Tauno on lihonut entisiin mittoihinsa ja on terve kuin pukki! Olen tosi onnellinen :)

lauantai 21. joulukuuta 2013

Surua

Terve,
yksi syy sille miksi on ollut vaikea postata mitään, on se, että minulla on enää kaksi lemmikkiä ja se on ollut hieman rankkaa. Reino sairastui ja kun se selvisi, sille oli liian myöhäistä tehdä mitään. Eläinlääkäri lopetti sen heti, kun otti meidät vastaan. Pieni Reino oli vasta yksivuotias, eikä sen sairastumiselle löytynyt syytä. Tämän jälkeen Tauno sairastui tai se vain jätti syömättä surunsa takia, ja se sai pepputulehduksen. Taunolla oli jo vähän liian pitkät hampaat, mutta niille ei voitu tehdä mitään marsun huonon kunnon takia. Taunon paino tippui ja luut törröttivät selässä ja minä ruokin sitä ruiskulla. Tauno oppi aika pian, että ruiskuruoka on aika hyvää ja syöminen helpottui.

Reino viimeisinä hetkinään odottamassa lääkäriä Tauno tukenaan
Reinoa ja Taunoa surressa kävi Myttysille köpelösti. Hulina onnistui karkaamaan terraariosta ja M:n kissa sai sen kiinni. Itkin Hulina kädessä olohuoneessa ja kävin tarkistamassa, että Telma ja Vilinä olivat vielä terraariossa ja pistin ison kissan lukkojen taakse. Odotin kaveria halimaan ja hänelle ovea avatessa oli Telma ilmestynyt kuolleena eteisen lattialle. Sen kohtalosta ei ole sen tarkempaa selvyyttä, mutta todennäköisesti sekin oli päässyt ulos ja törmännyt pikkukissaan. Puolessatoista viikossa menetin kolme lemmikkiäni ja hautasin ne vanhempieni takapihalle muiden marsujen viereen.

Reinon hauta Tompan vieressä


Valitettavasti Tauno ei syönyt mitään itse ja sen hampaat jatkoivat kasvua, kunnes niillä ei enää voinut syödä. Nyt Tauno on käynyt hammaslääkärissä ja syö taas ruiskusta pilttiä ja heinää, koska sen alahampaat irtosivat kokonaan, todennäköisesti jonkin puutostilan seurauksena, kun se ei ole saanut syötyä kovin monipuolisesti. Tauno on nyt puolitoistavuotias pikkupappa, koska sen stressistä kaljuuntuneet kohdat ovat saaneet uuden, harmaan karvat ja se tarvitsisi tekohampaat. Lääkärin mielestä Taunolla saattaa olla purentavika ja jatkossa sen hampaita tulisi lyhentää jopa parin kuukauden välein... Hmm.

Vilinä on selvinnyt hyvin yksinään, mutta luulen, että etsin sille silti uuden kodin.

Noh, nyt tämä uutinen on tässä, toivottavasti jatkan normaaliin tapaan.

torstai 20. kesäkuuta 2013

Mawsuja

(Teksi jo kerran eilen julkaistu, jälleen ongelmia bloggerin kanssa)
Olette varmaan kuulleet hulluista kissanaisista... Minä en ole sellainen, vaan hullu jyrsijänainen! :D Makuuhuoneeni on valloittanut häkkien meri ja joka paikassa on purua. Sain kesäksi kolme hoitolasta lisää.

Luokseni tuli eilen Turusta asti kolme pientä tyttömarsua, Hulda-neiti, Liina ja Penny. Ei tarvine sanoakaan, että hulina huoneessani meni aivan vallattomaksi, kun pojat tajusivat, että naapureiksi on tullut tyttöjä.

Tytöt kotiutuivat yllättävän nopsaan, ja häkkien löydettyä paikat päästin tytöt häkistä. Pojat olivat tässä vaiheessa paniikissa omassa lomahäkissään, rintarinnan heinäkaukalon alla. Tytöt eivät arastelleet, joten päästin Taunon lattialle. Siitähän se häppeninki sitten alkoi.

Tauno heitti nurkkaan kaikki ujostelunsa, ja ahdisteli erityisesti Pennyä. Kun Tauno jatkoi tutustumisyrityksiä turhan holtittomasti, ja Liinaa ja Pennyä häiritsi sen innokkus, laitoin Taunon isoon häkkiin rauhoittumaan. Ei rauhoittunut, vaan söi kaltereitaan tarmokkaasti.

Reino osoittautui hieman maltillisemmaksi, mutta ihan yhtä innokkaaksi. Arka pikku-Liina kurisi aluksi jopa hieman takaisin, mutta Reino pääsi myös pikapikaa häkkiin Taunon kanssa. Ainoastaan Hulda-neiti pyöri rauhassa tutkimassa huonetta, ja kävi kaikki nurkat läpi. Annoin tyttöjen hääräillä lattialla rauhassa vielä tovin.

Tauno ja Reino eivät kuitenkaan enää sopineet samaan häkkiin. Tauno vaati Reinolta liikaa läheisyyttä, ja kurinoitten välillä kävi kiljunta ja tappelu. Reinon siirsin lomahäkkiin, mutta pojat jatkoivat molemmat silti riehumista. Lopulta molemmat olivat rauhassa lomahäkissä, toisella puolella huonetta tytöt unohtaineina.

Kun Reino ja Tauno ovat tähän asti olleet säikkyjä ja sietäneet hyvin huonosti ihmisen liikettä, ei kumpaakaan kiinnostanut lattialla minun pyörimiseni. Pojat jopa kurisivat, kun rapsutin niitä! Tytöt opettivat siis samantien hieman rohkeutta pikku nössyköille :3

Tänään on jatkunut kutakuinkin samanlainen show poikien osalta. Voi ressukoita, kun eivät pääse mielihalujansa toteuttelemaan. Keksivät kuitenkin hauskan leikin: karuselli uudessa mökissä, ikkunasta sisään ja ovesta ulos.

Tässä on pikkuinen Reino

Tässä ei ihan niin pieni Tauno

Reino testaa uutta mökkiä

Kaunis hoitolapsi Penny

Ujo Liina-kulta

Reipas ja kuvauksellinen Hulda-neiti