ATC-ohjaus

Yhteisesti tehdyt kortit

Eilen luovan askartelun tunnilla pidimme parin kanssa ohjauksen muulle ryhmälle ATC-korteista, eli Artist Tarding Card -korteista. Teimme alkuun kaikki omia korttejamme, ja kahvitauon jälkeen aloitimme uudet. Parin minuutin päästä käskimme antaa kortit vasemmalla puolella istuvan jatkettaviksi, ja näin kiersivät kortit käyden jokaisen luona koristautumassa. Korteista tuli hienoja, ja kaikki pääsivät poistumaan oman tyylinsä mukavuusalueelta saadessaan jo aloitetun kortin käteensä.

ATC:t ovat käsin tehtyjä, uniikkeja keräilykortteja, joita vaihdellaan toisten taiteilijoiden kanssa. Kortti on standardikokoinen (64mm x 89mm eli 2,5 x 3,5 tuumaa) ja mahtuu suojamuoviin. ATC –kulttuuri on kehittyi nykymuotoonsa 1996 Sveitsissä, ja sen edeltäjä on niin kutsuttu postitaide, jossa taide on kaikkien sen käsittelijöiden nähtävillä, esimerkiksi kirjekuoren päällä.

ATC-kortteja vaihdellaan, eikä niitä saa myydä. ATC-korttien rinnalle on kehittynyt ACEO-kortit, joita voidaan myydä (Artist Cards, Editions and Originals). ACEO:t ovat lähempänä keräilykorttien alkuperää amerikkalaisia baseball-keräilykortteja, jotka tulivat purukumipaketeissa. Näiden rinnalla on vielä LTC:t, (Letterbox Trading Card), joissa kortin taiteeseen sisältyy leimattu kuva, mutta niitä ei vaihdella taiteilijoiden kanssa, vaan postilaatikoiden.

Keräilykorttikulttuuria ja leimausta yhdistetään myös geokätköilyyn ja sen kaltaiseen aarteenetsintään Letterboxingiin, jossa etsitään postilaatikko, jossa vihko, johon löytäjä lisää oman leimansa.

ATC:n tekemiseen tarvitset vain viivottimen, sakset tai leikkurin ja mitä tahansa materiaaleja, joita haluat käyttää. Kortin voi myös ommella tai huovuttaa. Kortti säilyy paremmin, kun käytät hapottomia materiaaleja, esimerkiksi scrapbookkaukseen tarkoitettuja tuotteita.

Paperia, paperia, nättiä

 Tämän aamun herätys oli melko kummallinen, mutta nyt on hyvä paikka tehdä pieni postaus viime päivien puuhista. Sain idean, ja se oli pakko toteuttaa saman tien :) Samalla opiskelin nukkekodin tapiseeraamista, sillä olin suunnitellut käyttäväni samaa tekniikkaa seinäpaperien liimaamiseen.

 Tässä on tylsiä laatikoita Ikeasta, ja vanha aarrelaatikko, jonka olen lapsena "meri-kautenani" korisetellut Decoupage-tekniikalla serveteillä. Hieman kulunut aihe sai nyt lähteä uuden tieltä.

Decoupage-lakka oli kiinnittänyt servetin melko hyvin, joten tylsytin yhden kirurginveitsen terän rapsuttamalla kuvia pois. Ensimmäiseen laatikkoon (oikea yläkulma) sai jäädä sellaisenaan uuden paperin alle, eikä se näkynyt läpi paperin kuivuttua.

 Maalasin erikeepperivedellä paperin suoraan laatikkoon. Paperi oli ohutta scrapbook-paperia, ja se toimii hyvin. Jätin reunoihin kääntövaraa, jotta niistä tulisi siistit, mutta kuivuttuuan kaikki laatikot näyttivät siisteiltä, ja tekniikkavaihtelut olivat lopulta turhia. Kokeilin silti seuraavaan laatikkoon toista tapaa, ja leikkasin vain laatikon päädyn kokoisen paperin. Se oli helppo kiinnittää, keskeltä reunoja kohti maalaten. Kolmannen laatikon maalasin ensin liimalla, ja laitoin sitten vasta paperin päälle. Tämä tuntui sopivan parhaiten.
 Laatikon kylkiin käytin kahta hieman paksumpaa paperia, ja ne piti maalata ennen asettelua myös takapuolelta. Kuivuessaan laatikot näyttivät vielä aika rujoilta, ja jätin ne yöksi kuivumaan. Aamulla viimeistelin laatiko.


Liima jättää paperin päälle kuin pienen suojaavan kalvon, joka suojelee sitä auringossa haalistumiselta ja repeämiseltä. Liima suojaa myös lialta, tosin sitä ei voi pyyhkiä märällä rätillä. Liimakerros on kuitenkin helppo paikata, ja paperi vaihtaa, jos sille jotain sattuu.
 
Tällainen siitä tuli! :) Piiloonjäävä kylki on sininen, ja siinä lukee kaikenlaisia suloisia sanoja.






Illalla väkäsin myös liitutaulun  vähän nätimmäks.

Ja seuraavan työn kimppuun! Kärsineet foliot pois ja nättiä kukkapaperia tilalle.







Kasvatin äidille kestävämmän pionin serveteistä. Tuli tilaus kokonaiseen pionikimppuun ;)

Myttyset nukkuvat nykyisin juomapullon alla terraarion kulmassa, näkyvillä :) Vilinä on jossakin Hulinan ja Telman alla.

Lundby of Sweden Renovation

Papalla on ollut koko lapsuuteni vanha 70-luvun Lundby Gothenburg -nukkekoti. Se on kalusteineen kulutettu moneen otteeseen, ja aina olen haaveillut sen laittamista nätiksi. Aurinko on haalistanut sen tapetit ja liima kuivunut neljässäkymmenessä vuodessa niin, että katosta taloa nostaessani katto irtosi. Muovireunus katossa oli halkeillut, ja pistin sen kokonaan poikki ja roskiin.

Talossa on kiertänyt kuparilangalla sähköt, ja tapetti talon takana on tummunut niiden kohdalta. Remontoituun taloon ei toistaiseksi ole tulossa sähköjä. 

 

 Etureunan muovikehikko oli ilmeisesti ainut, mikä piti taloa enää koossa. Kun irrotin sen, kaikki seinät alkoivat irtoilla kuin itsekseen. Liima oli kivikovaa.

Seinä- ja lattiapapereiden irroittaminen osoittautui haastavaksi urakaksi. Paperi on ohutta, ja se on liimattu kunnolla kiinni. Niistä mitään ei jää jäljelle, koska mikään ei ole siinä kunnossa, vaikka osa kauniita ovatkin.

Kahden päivän remontin jälkeen talo on nurin

Uutta oppia!

 Aivan mahtava viikko takana, ja huomenna jatkuu! Tiistaina aloitin mosaiikkityön, mutta se taitaa mennä kokonaan uusiksi. Keskiviikko oli vielä värikkäämpi, kolmeen mennessä olin tehnyt paloharjoituksen, ensiapuharjoituksen, maalannut taistelumaalit naamaan, huutanut ääneni käheäksi, puolustanut opintotukea, antanut ensiapua ja törmännyt poliitikkoihin. Sanoisin, että aika hyvin. 

Aamu alkoi siis silmät ristissä auditoriassa, jonne olin epähuomiossa saapunut jo tuntia etukäteen. Yhdeksältä aloitimme tutor-tunnin, mutta sitä ehti kulua n. 10 minuuttia, kun kuului palohälytys. Painuimme pihalle, josta ykköset käskettiin liikuntasaliin. Kyseessä oli siis harjoitus, jolla alkoi kriisipäivämme. Meidät jaettiin kahdeksaan ryhmään, ja lähdimme rastiradalle. Ensimmäiseen luokkaan astuessamme näky oli kutakuinkin melkoisen järkyttävä. Pöydällä oli verinen käsi, ja lattialla makasi verisiä tyyppejä. Ensiapuharjoituksen paikka. Piti paikata irtileikattu sormi, raketilla ampuneen nuken silmä, kännissä kaatuneen nuken pää, ja auton alle jääneen nuken avomurtuma. Erittäin mielenkiintoinen sessio, jonka kertaamisessa oppii aina jotain lisää.

Ulkona sammutimme tulipalon sammutuspeitolla. Tämän jälkeen tarkistin, että voin lähteä osoittamaan mieltäni. Bussimatkalla teimme sotamaalaukset ja harjoittelimme kovaäänistä läpsyttelyä vappuleluilla. Näpit irti opintotuesta! -suurmielenosoitus todella osoittautui suureksi. 

Eduskuntatalolla "pääsin" taas harjoittamaan ensiapua, sillä vieressäni kaatui nuori mies, jonka polvilumpio meni sijoiltaan. Ihmisiä oli ympärillä kirjaimellisesti tuhansia, eikä kukaan ympärillä tehnyt mitään. Lumpio kaikeksi onneksi meni itsekseen takaisin paikalleen, sillä ihmiset eivät suostuneet tekemään tilaa ja auttamaan. Lopulta järkkärit saivat ensiavun paikalle. Lähes heti episodin jälkeen olin törmätä Pekka Haavistoon, ja hyvä ettei Em pyörtynyt viereeni. Kaikki puolueet väittivät puoltavansa opintotukea lainapainoitteen sijaan. Mistähän koko idea siis oli lähtöisin...?

Joka tapauksessa saimme tahtomme läpi torstain kehysriihessä! ^^ Pelästyin jo, että pitää nähdä nälkää.

Ja oli sitä asiaa torstainakin. Opettelin käyttämään Photoshoppia, ja paneuduin siihen tänään lisää:

Loistavilla ohjeilla jopa minä ymmärsin, kuinka valokuvasta tehdään jatkuva kuva! Ihan tyytyväinen en ole tulokseen, mutta hienosäädön opettelen toiste. Pidän kuitenkin siitä, että sain ihanan inspiroivan kuvani juuri siihen käyttöön, johon sen halusinkin.

Tänään maalailin epävärejä ja metsästin niiden keskeltä harmaata. Käsitykseni väriopista on päivitetty kertaheitolla. Rakastan akvarellivärejä.

 Sitten <3 aloin="" edellisest="" ehk="" ett="" h="" hieman="" hiljaa="" idinneli="" ihania="" iso="" ja="" jo="" kahdeksan="" kehittynyt="" kerrasta="" kirjastosta="" kirjoja="" l="" meni="" muhkuun="" n="" neli="" olen="" on="" onkin="" opetella="" p="" pikku="" pikkuruisen="" puoli="" py="" ristyneeseen="" sanoa="" siin="" silloin="" t="" tekemiseen="" tekemist="" tunti.="" uudestaan="" vaikka="" valloittavan="" viiden="" virheit="" virkkaukseen="" voisi="" vuotta="" ytyi="">
Menin hieman sekaisin, kun tekstini ilmestyi tällaisena kesken kaiken julkaistuun tekstiin:

 data-blogger-escaped-aikaa="" data-blogger-escaped-aikaan="" data-blogger-escaped-edellisest="" data-blogger-escaped-ehk="" data-blogger-escaped-ett="" data-blogger-escaped-hassun="" data-blogger-escaped-hiljaa="" data-blogger-escaped-hittineli="" data-blogger-escaped-idinneli="" data-blogger-escaped-iso="" data-blogger-escaped-it="" data-blogger-escaped-ja="" data-blogger-escaped-kahdeksan="" data-blogger-escaped-kappaletta="" data-blogger-escaped-kehittynyt.="" data-blogger-escaped-kerrasta="" data-blogger-escaped-m="" data-blogger-escaped-mutta="" data-blogger-escaped-n="" data-blogger-escaped-olen="" data-blogger-escaped-on="" data-blogger-escaped-opettelin="" data-blogger-escaped-p="" data-blogger-escaped-pikku="" data-blogger-escaped-pikkuruiset="" data-blogger-escaped-pitk="" data-blogger-escaped-puolessa="" data-blogger-escaped-sain="" data-blogger-escaped-sanoa="" data-blogger-escaped-siin="" data-blogger-escaped-silloin="" data-blogger-escaped-st="" data-blogger-escaped-t="" data-blogger-escaped-tehty="" data-blogger-escaped-tekem="" data-blogger-escaped-tietysti="" data-blogger-escaped-tunnissa.="" data-blogger-escaped-uudestaan="" data-blogger-escaped-valloittavan="" data-blogger-escaped-viisi="" data-blogger-escaped-virheit="" data-blogger-escaped-vuodessa="" data-blogger-escaped-vuotta="" data-blogger-escaped-yksil="" data-blogger-escaped-ytyy="">

Jätän sen siihen, jos saan joskus selvitettyä, mitä siinä piti lukea ja mitä sille kävi.

Huomenna vielä punontaa, ja koitan muistaa kuvata linnunpesäni. Mukavaa viikonloppua :)

Sinistä rottinkia!

Tänään sain kokeilla ensimmäistä kertaa värjäämistä. Kurssikaveri oli keitellyt muhevasti niininsä kauniin sinisessä värissä, ja koska se oli kymmen litran kattilassa, tungin sinne melkoisen vyyhdin rottinkia. Jouduin siis ostamaan uuden vyyhdin, koska edellinen loppui. Se on nyt 2,5 mm.

Kilon vyyhti

Noitakeitoksia

Valmis! Väri on luonnossa sinisempi.

 Aloitin värjäyksen n. puoli neljä, ja päätin, että tänään lähden aikaisin kotiin, jo neljältä. Värjäys kesti 20 minuuttia, ja sitä piti tunkea koko ajan kepeillä syvemmälle, koska vyyhti oli liian suuri kattilaan. Värjäysaine on myrkyllistä, eikä sitä saisi hengittää. Kädessä olivat keltaiset kumihanskat ja yllä oli ihana siniruutuinen muoviessu! Tyylikästä.

Mutta sitten innostuin, ja aloitin kaaostekniikalla pallon tekemistä. Myöhemmin näette, mitä siitä tulee ;) Niinpä kello olikin taas viisi, kun lähdin kotiin.

Tänään oli sentään muutakin, kuin punontaa. Kommunikaatio ja ryhmätyötaidot kurssilla tutustuimme transaktioihin ja viittomakieleen. Olin kurssista innoissani jo enne kuin tiesin mitä se sisältää, mutta sehän osoittautuikin paljon paremmaksi, kuin saatoin edes kuvitella!

Karhea Rontti

Ja näin, tadaa! Tein koko päivän rottinkikoria, ja pääsin lähtemään koulusta jo puoli viisi, kun loppui tekeminen ja materiaali. Käytännössä koko vyyhti meni, risuista aion tehdä vaikka harakanpesän.

Rontti on n. 35 cm korkean. 20 cm leveä. Rottinki oli 3 mm paksu. Levypohja. Tekniikkana palttina tuplaloimella ja tuplakuteella. Päättely kaksoisrabantilla. Kai aika suuret suunnitelmat ensimmäiseksi rottinkityöksi, mutta leijona ei voi haukata liian isoa palaa, se vain venyttää leukoja! (Saa lainata, muttei oo pakko hei.(oma lempparini oli kyllä Sanna-Raipe.)) Terveisin perfektionisti

Halusin tehdä tuplapalttinan heti, kun näin siitä esimerkin. Rontista ei kuitenkaan tullut samannäköistä, luultavasti rottingin paksuudesta ja loimivälin suuruudesta johtuen. Se kuitenkin kävi melko näppärästi, jahka pääsin sellaiseen vaiheeseen. Alku oli tuskaa, myönnän.

Näin se kävi:

Kopioin kurssikaverin levystä reiät ^^)
Porasin ne
Laitoin järjettömän pitkät (joku pieni mittavirhe..) loimet reikiin ja yritin saada pysymään paikallaan.
En nyt ole ihan varma, teinkö kimmeä vai fitsiä, mutta siitä se lähti. Vasenkätisenä lähdin tietysti tekemään väärin päin, eli oikeakätisesti vastapäivään. Alun virhe osoittautuikin aivan loistavaksi ideaksi, sillä loimet olivat niin pitkät, ettei työ olisi mahtunut syliin toisin päin. Tein ensin kahdella kuteella eripuolilta, ja yhdistin ne, kun olin saanut loimet pysymään aloillaan. Tässä vaiheessa lisäsin toiset loimet, ja aloitin kovan väännön. Siinä vaiheessa katkesi myös ensimmäinen loimi.

Tiukkaa mutkaa tehdessä käytössä oli koko aivakapasiteetti, käsivoimat, hampaat, varpaat, lattia ja vatsa. Olen tyytyväinen. Ensimmäisen siistin palttinakierroksen syntyessä tunne oli hurmaava. Levykin kastui muutamaan otteeseen aika reippaasti, mutta kesti sen loistavasti. Kääntävien viiden kerroksen tekemiseen meni kaksi tuntia. Tämän jälkeen oli sääret haavoilla ja peukalot rakoilla ja menin nukkumaan.

Aamulla jatkoin taas innoissani. Loimet katkeilivat ja kuteet olivat aina liian pitkiä aluksi ja silti ne loppuivat kesken. Suoristin loimia sukkapuikolla matkan edetessä. Kännykän unohdin laturiin, joten seuraavat kuvat työstä ovat vasta valmiista korista. Kasoisrabantin toinen osa oli jo aika vaikea päätellä. Sen siistiminen jää huomiseen.

Rontista tulee vihreä ja kannellinen. Tähän asti olen oikein onnellinen Rontista.

Rontti pesulla huopasaippuiden kanssa

40 jalkainen Rontti, waaa!

Kaksoirabantti

Pohja

Sisäpohja

Karhea Rontti!

Rentouttavaa rottinkia (not)

Iik! Tänään se alkoi, erittäin ihana päivä takana. Onko normaalia jäädä kouluun vapaaehtoisesti kuuteen asti tekemään rottinkikoria? Ei tähän asti ainakaan ole minua vapaaehtoisesti nähty opiskelemassa. Pelkään, että se mikä ei tähän asti ole ollut normaalia, muuttuu pian sellaiseksi. Aloitin saman tien vaikeimmalla tekniikalla, jota opiskellaan, palttinalla tuplaloimituksella. Aion tehdä lankarullille korin, sillä niitä kertyy nurkkiin pyörimään ja epämääräisiin muovipussirykelmiin.

Päivä oli antoisa, lehtori ja kurssilaiset aivan ihania ja puitteet hulppeat. En malta odottaa huovutuskurssia ja neulontaa ja virkkausta ja keramiikkaa ja ja ja...! Myös hirveä hinku kirppareille on edelleen vahva, ja jossain välissä pitäisi tehdä myös omia askareita. Onko kuuden päivän kouluviikko hieman liikaa...?

"Katso rottinkia silmiin, tunnet olosi rentoutuneeksi..."

Huomenna aloitan niinityöt, ja saan ehkä kuviakin aikaiseksi, jos pääsen irtautumaan koulusta hieman aikasemmin :)